Tilanne tilitoimistossa Kuopiossa. Toimitusjohtaja istuu pöytänsä ääressä ja katsoo SaaS-järjestelmäänsä jota ilman ei pärjää. Ympärillä on liuta Excel-tiedostoja, joita joku tiimissä avaa joka päivä, koska niissä on se logiikka jota järjestelmä ei tee. Toimitusjohtaja tietää, että vastapäätä saman korttelin toinen tilitoimisto tekee saman työn samalla järjestelmällä, samalla kuukausikululla.
Mistä syntyy ero näiden kahden toimiston välille? Lähinnä hinnasta. Eli alaspäin.
Tämä on lyhyt artikkeli siitä miksi en myy yhteistyökumppaneilleni valmista SaaS:ää, vaikka sitä on enemmän kuin koskaan tarjolla. Ja siitä miksi nyt 2026 vastaus on eri kuin se oli vielä viisi vuotta sitten.
Ongelma jota kukaan ei sanoo ääneen
Kun ostat hyllystä, ostat sen mitä hyllyllä on. Tilitoimistolle, lakitoimistolle, suunnittelutoimistolle, logistiikkayritykselle löytyy kaikille oma vakio-SaaS:nsä. Hyvin tehty, modernit käyttöliittymät, päivitykset hoituvat ilman omaa väkeä.
Vakio-SaaS:ää käyttää myös kilpailijasi.
Sama softa tarkoittaa samat prosessit. Samat raporttipohjat. Samat CRM-rakenteet. Samat rajoitukset. Sama tapa hinnoitella, sama tapa kommunikoida, sama tapa skaalata. Jos vakio-SaaS tekisi sinusta paremman kuin kilpailijasi, kilpailija olisi jo vaihtanut pois.
Excel täyttää aukot. Joka tilitoimistossa, joka lakitoimistossa, joka logistiikkayrityksessä on se taulukko jota joku avaa joka aamu. Se taulukko on yrityksen tosiasiallinen kilpailuetu, ja se elää ilman varmuuskopioita, ilman versiohallintaa ja ilman ketään joka pitäisi siitä huolta. Yhden eläköityvän työntekijän pää.
Hyllysoftan myyjä tietää tämän. Hän tietää, ettet oikeasti pysty pyörittämään operaatiotasi pelkän softan varassa. Hän laskuttaa silti.
Mikä muuttui viidessä vuodessa
Vielä viisi vuotta sitten oma sovellus oli vain ison yrityksen vaihtoehto. Hinta-arviot pyörivät satatuhansissa euroissa. Aikataulu vuodessa, ei kuukaudessa. Tiimi, projektipäällikkö, sprinttejä, hallintapaneeli, käyttöönotto. Pienelle yritykselle täysin ulottumattomissa.
Sen ekonomiikan AI-koodaus rikkoi.
En väitä, että AI kirjoittaa logiikan puolestani. Itse istun edelleen koneella ja ratkaisen ongelmat. Mutta se mikä otti viikon vuonna 2021, on tänään päivän työ. Mitä siitä seuraa: yksi henkilö pystyy tänään toimittamaan sen mihin tarvittiin kymmenen hengen tiimiä silloin. Ja kun tarjous tipahtaa kymmenistä tuhansista euroista parin tuhannen tuntumaan, koko keskustelu muuttuu.
Vakio-SaaS:n ja oman sovelluksen välinen päätös ei ole enää joko–tai-kysymys, jossa toinen on saavutettavissa ja toinen ei. Se on kysymys siitä, kannattaako ostaa valmis ratkaisu vakio-ongelmaan, vai rakentaa oma ratkaisu siihen mikä on teissä juuri teidän.
Mitä "oma" tarkoittaa käytännössä
Et heitä ERP:tä pois. Et heitä kirjanpitoa pois. Et heitä Office-pakettia pois. Vakiojärjestelmät tekevät sen mihin ne on rakennettu: pyörittävät sen perustyön jonka kaikki muutkin tekevät.
Mutta sen lisäksi rakennetaan ohut oma kerros. Sovellus joka istuu olemassa olevien järjestelmien päällä, lukee niiden dataa, kirjoittaa niihin takaisin, ja toteuttaa sen logiikan joka on teidän omaa. Sen Excel-taulukon joka avataan joka aamu, mutta sovelluksena. Versioituna. Varmuuskopioituna. Useamman ihmisen pään kuin yhden.
Tämä ei ole monoliitti. Se on yhden ongelman ratkaisu joka kytkeytyy siihen mitä on jo olemassa. Aikataulu mitataan viikoissa, ei kuukausissa. Hinta on murto-osa siitä, mitä kokonaan uuden valmistuotteen lisenssit maksaisivat viidessä vuodessa.
Konkretiaa: kaksi numeroa, eri vuosikymmenet
2018. IBM tarjosi 150 tunnin sähköpostimigraatiota suomalaiselle yhteistyökumppanille. Jokainen lähettävä järjestelmä ja tulostin olisi pitänyt konfiguroida uudelleen. Vaihtoehtoinen tie oli yksi Postfix-relay jonka rakensin 15 tunnissa. Ei muutoksia lähettäviin järjestelmiin, sama lopputulos, yhteistyökumppanille 135 tuntia vähemmän laskuja. (Lue koko tarina.)
2026. Rakennan tällä hetkellä yhdelle yhteistyökumppanille omaa logistiikkasovellusta jolle ei ole olemassa valmistuotetta hyllyssä. Heidän kuljetusprosessinsa ei mahdu kenenkään hyllytuotteen muottiin. React, Vite, Supabase, yhden hengen toimitus. Sovellus istuu kirjanpidon päällä, ei korvaa sitä. Aikaikkuna: viikkoja, ei vuosia.
Sama logiikka molemmissa: vakio-ratkaisu olisi ollut raskaampi tie. Räätälöity on kevyempi. Vuonna 2018 räätälöity tarkoitti halpaa Postfix-relaytä. Vuonna 2026 räätälöity tarkoittaa kokonaista sovellusta.
Vasta-argumentit ja niiden rajat
Tällä teesilla on rajansa. Olisi epärehellistä jättää ne mainitsematta.
Skaalaus. Jos sovelluksesi käsittelee miljoonia transaktioita sekunnissa, oma rakentaminen on edelleen suurempi sitoumus. PK-puolella tämä ei ole se ongelma jota ratkotaan.
Regulaatio. Jos toimialaa säätelee kansallinen tai EU-tason velvoite (NIS2, GDPR, kirjanpitolaki, KYC-vaatimukset), domain-osaaja pitää olla joko sinulla tai rakentajalla. Vakio-SaaS:n etuna on se että velvoitteita seurataan ulkopuolelta. Itse rakennetussa et saa tätä ilmaiseksi.
Optimointi. Jos teidän ongelmanne on matemaattisesti raskas (varastonohjaus, reititysoptimointi tuhansille pisteille, suuren mittakaavan ennustaminen), vakio-tuote, joka on kehitetty kymmeniä vuosia, on harvoin huono valinta.
Mutta nämä ovat poikkeuksia, ei sääntö. Suurin osa siitä mitä PK-yritys oikeasti tekee päivittäin on yksinkertaisempaa kuin mihin vakio-SaaS:t on rakennettu. Yksinkertaisempaa ja erilaisempaa. Juuri tästä syystä Excel on niin yleinen.
Lopuksi
En jälleenmyy mitään enkä edusta yhtäkään ohjelmistotoimittajaa. Suosittelen sitä mikä oikeasti toimii. Joskus se on vakio-SaaS, joskus se on oma kerros sen päälle, joskus se on hyvin tylsä Postfix-relay. Riippuu siitä mitä on edessä.
Mutta jos kysyt minulta nyt 2026, niin yhä useammin vastaus on rakennetaan oma. Ei siksi että se on cool. Siksi että siitä tuli kustannustehokkaampaa.
Onko teidän operaationne sellainen, jossa Excel täyttää SaaS:n aukot? Sen voi tutkia maksutta. Joko Automaatiostartin alkukartoituksella (2–3 h, käymme yhdessä läpi mikä arjessanne tökkii) tai PoC:lla (rakennan pienen toimivan kokeilun, lasku tulee vasta toteutuksesta jos jatkamme). Riippumaton arvio siitä kannattaako oma kerros, ennen kuin yhtään riviä koodia on kirjoitettu.