Kuinka hyödynnän tekoälyä käytännössä
Tekoäly ei tule viemään IT-alan työpaikkoja, tai ainakaan kaikkia. Se vie manuaaliset ja toistuvat työvaiheet, ja vapauttaa sitä hyödyntävät ihmiset siihen, missä me olemme oikeasti hyviä: ongelmanratkaisuun, luovuuteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.
Samalla on pakko todeta, että alalla on valtavasti hypeä. Kuplariski on todellinen, mutta toisaalta on selvää, että alan suurimmat toimijat, kuten Microsoft, OpenAI, Google, Amazon, Meta, Nvidia, ja moni muu eivät investoi miljardeja huvin vuoksi, vaan
he näkevät kehityksen, jolla voi automatisoida valtavia määriä nykyisiä työtehtäviä ja luoda täysin uuden tasoisen tuottavuuden, eli toisinsanoen korvata oikukkaat ihmiset uskollisilla roboteilla.
Toisessa ääripäässä me tavalliset käyttäjät hyödymme tällä hetkellä tekoälyn ilmaisista lounaista. Tekoälypalveluihin syötetään investointirahaa samaan tapaan kuin esimerkiksi Woltin alkuvuosina: kuskit pystyivät tienaamaan hurjia summia ja asiakkaille tarjottiin päättömiä alennuksia siitä, kun tilasimme heidän palvelun kautta ruokaa sen sijaan, että olisimme menneet kyseiseen ravintolaan paikan päälle.
Tekoäly on valtava etu niille, jotka käyttävät sitä oikein ja ansa niille, jotka ulkoistavat tekoälylle kaiken ajattelun.
Tässä artikkelissa kerron käytännön esimerkkien kautta, kuinka hyödynnän tekoälyä lähes päivittäin.
Koodaaminen: aikaisemmin tunnin työ, nyt viisi minuuttia
Koodauksessa tekoäly toimii parhaimmillaan “senior developerin” kaltaisena parina, joka:
– kirjoittaa pohjakoodin
– selittää, mitä koodi tekee
– ehdottaa parempia ratkaisuja
– korjaa virheet
– tekee vaihtoehtoisia toteutustapoja
– generoi testitapauksia
Käytännön esimerkki:
Olen tehnyt ohjelmointiprojekteja, joiden rungon tekoäly tuottaa muutamassa sekunnissa sen perusteella, että kuvaan tavoitteen. Sen jälkeen hienosäädän koodin itse.
Hyöty: voin keskittyä logiikkaan, en syntaksin naputteluun.
Järjestelmien ylläpito ja vianselvitys tekoälyn avulla
Järjestelmien ylläpito ja vianselvitys ovat perinteisesti olleet niitä IT-tehtäviä, joissa aikaa palaa valtavasti. Ennen tämä tarkoitti usein tunnin tai kahden pähkäilyn:
– Googlailua
– tukifoorumeiden selaamista
– järjestelmien omien ohjeiden lukemista
– virhekoodien tulkintaa
– arvailua siitä, mikä on oikea juurisyy
Usein päädyttiin siihen, että ongelman todellinen syy löytyi vasta pitkän perkaamisen jälkeen.
Tekoälyn myötä tämä prosessi on nopeutunut huomattavasti.
Kun syötän lokidumpin, virheilokin tai Azure/M365-ympäristön virhekoodin tekoälylle, se pystyy:
– tiivistämään lokin oleelliseen
– tunnistamaan todennäköisen juurisyyn
– ehdottamaan korjausvaihtoehdot
– antamaan tarvittavat komennot tai skriptit
Se, mihin ennen meni tunti tai kaksi, vie nyt viisi minuuttia.
Tämä ei poista tarvetta ymmärtää kokonaisuutta, päinvastoin. Tekoäly tarjoaa nopean analyysin, mutta asiantuntijan itse on päätettävä, mikä ratkaisu oikeasti sopii ympäristöön. Mutta vianselvityksen aikasyöppö, se kaikkein turhauttavin ja jonninjoutavin osa poistuu lähes kokonaan.
Verkkosivut ja WordPress: CSS-korjauksia, debuggausta ja sisällön kehitystä tekoälyn avulla
Verkkosivujen ylläpitoon liittyy paljon pientä, aikaa vievää säätöä. Juuri siihen tekoäly sopii erinomaisesti. Käytän sitä usein esimerkiksi seuraaviin asioihin:
✔ CSS- ja HTML-korjaukset sekunneissa
Aiemmin pienten virheiden selvittäminen tarkoitti:
– developer toolsin kaivelua
– foorumivastausten läpikäyntiä
– kokeilu–virhe -sykliä
Nyt riittää, että liitän koodipätkän tekoälylle ja kerron, mikä mättää.
Tekoäly:
– kertoo ongelman
– ehdottaa korjauksen
– antaa valmiin CSS/HTML-version
Aikaa säästyy huomattavasti.
✔ Selkeät ja käyttäjäystävälliset tekstit ilman ylimääräistä vääntöä
Raakateksti sisään → selkeä ja ehjä teksti ulos.
Pyydän tekoälyä:
– selkeyttämään
– lyhentämään
– tekemään SEO-version
– muokkaamaan sävyä (ammatillinen, kevyt, tiivis, myyvä)
Tämä parantaa sekä luettavuutta että hakukonenäkyvyyttä ilman, että käytän tuntitolkulla aikaa editointiin.
✔ Sivuston kokonaisuuden sparraus
Kysyn tekoälyltä suoraan:
– “Miltä tämä sivu näyttää käyttäjän näkökulmasta?”
– “Mitä puuttuu?”
– “Mihin pitäisi linkittää?”
– “Onko rakenne looginen?”
Se antaa nopeasti parannusehdotuksia ja huomauttaa asioista, jotka itse helposti sokeutuu näkemään.
Graafinen työ: logot, infografiikat ja tekniset kaaviot
Tekoälyn avulla saan aikaan visuaalisesti laadukasta materiaalia ilman, että käytän siihen koko iltaa.
Esimerkiksi Microsoft-tyyliset kaaviot syntyvät muutamassa minuutissa.
Näin monet pienet yritykset voivat tehdä laadukasta visuaalista sisältöä ilman ulkopuolista kumppania.
Dokumentointi
Dokumentointi on monelle IT-ammattilaiselle se työ, joka erittäin mielellään ulkoistettaisiin sihteerille. Tekoäly tekee tämän helpoksi.
Käytän sitä:
– arkkitehtuuridokumenttien kirjoittamiseen
– muutosdokumentteihin
– projektien loppuraportteihin
– sekalaisten konfiguraatioden muotoiluun
Usein annan vain raakamuistiinpanot ja pyydän tekoälyä tekemään niistä selkeän, asiakkaalle sopivan dokumentin. Tietenkin mitään arkaluontoista tietoa ei kuulu syöttää tekoälylle.
Projektityö: suunnitelmat, riskit ja perustelut
Projektityössä tekoäly auttaa erityisen hyvin seuraavissa:
✔ Riskianalyysit
“Mitkä riskit liittyvät tähän muutokseen?”
→ Selkeä lista, syineen ja lievennyksineen.
✔ Roadmapit
“Luo 6 kuukauden roadmap M365-käyttöönottoon.”
→ Saan rungon, jota muokkaan.
✔ Teknisten ratkaisujen perustelu
Kun pitää selittää asiakkaalle tekninen ratkaisu selkokielellä, tekoäly on uskomattoman hyödyllinen.
Johtopäätös
Tekoäly ei tee sinusta parempaa asiantuntijaa, jos annat sen ajatella puolestasi.
Mutta se voi tehdä sinusta moninkertaisesti tehokkaamman, jos:
pystyt ratkaisemaan ongelmat myös ilman tekoälyä
→ muuten et tiedä, onko tekoälyn vastaus oikea vai täysin metsässä.
osaat luoda uutta omin voimin
→ tekoäly nopeuttaa työtä, mutta et voi rakentaa osaamistasi pelkän generoidun sisällön varaan.
osaat pilkkoa ongelman selkeiksi, ratkaistaviksi osiksi
→ tekoäly toimii vain niin hyvin kuin ongelma, jonka sille annat.
tiedät mitä haluat ja osaat pyytää sitä täsmällisesti
→ epäselvä pyyntö tuottaa epäselvän vastauksen.
hyödynnät tekoälyä apurina, et korvaajana
→ paras lopputulos syntyy, kun ihminen tekee päätökset ja tekoäly hoitaa rutiinit.
Kyse ei ole siitä, että tekoäly korvaa työntekijän.
Kyse on siitä, että työntekijä, joka osaa käyttää tekoälyä, korvaa työntekijän, joka ei osaa.
// Kalle Huttunen 14.11.2025
Loppukevennys (älä tee näin):
